Lasitteet...

... ovat alusta saakka olleet suuri ihastuksen kohde ja olen halunnut oppia niistä kaiken mahdollisen. Niinpä olen testannut lukuisia lasitteita, sekä lasitepohjia eri lämpötiloihin että värjäävien oksidien ja polton vaikutusta niihin.

Lasitekemian kursseilla olen opettanut lasitteiden koostumusta ja kurssilaisten kanssa olemme ryhmätyönä tehneet kullekin koepalat 6-8 lasitteesta ns. kolmiotesteinä. Mutta tämä ei tuntunut aivan riittävältä, joten tein eniten käyttämistäni lasitteista myös kuusikolmiot, joissa samalla kertaa saadaan kuuden värioksidin lineaarikombinaatiot toistensa kanssa ja lisäksi monen oksidin sekoituksia.

 

KUUSIKULMIO

Kuusikulmion kaavio

ja selityksiä
Kuusikulmio kannattaa valmistaa johonkin tuttuun hyvään lasitepohjaan, jota on käytetty riittävän kauan, jotta sen käyttäytyminen poltossa tunnetaan riittävän hyvin.

• Kuusikulmiossa on kahden väriaineen linjasekoituksia yhteensä 15. Yhdestä nurkasta muihin nurkkiin lähtevät linjasekoitukset merkitsin väripohjilla.
• Omassa kuusikulmiossani käytin nurkissa seuraavat väriaineet ja pitoisuudet: A=CoCO3 2 %, B=CuCO3 4 %, C=Fe2O3 10 %, D=Rutiili 8 %, E=SnO 6 % ja F=MnO 3 %.
• Väriaineet voivat olla osittain tai kokonaan myös pigmenttejä. Kullekin lasitepohjalle kannattaa kuitenkin tehdä ennen nurkkien väriainelisäysten päättämistä linjasekoitukset, jotta väri ei menisi tukkoon nurkassakaan. Eri lasitepohjat käyttäytyvät värinlisäyksen kanssa ei tavoin.
• Vain kahden värin sekoitukset täytyy sekoittaa alusta asti, koska loput (ruskeatekstiset) palat saa aikaan sekoittamalla kaksi tai useampi kahden värin sekoitus keskenään.
• Näin säästyy tekemään vain 6 yhden värin nurkkasekoitusta, 60 kahden värin sekoitusta ja loput 25 väriä syntyvät näistä 66 purkista koko purkin sisältö käyttämällä.
• Kuusikulmion kokoa voi yrittää pienentää, mutta jos keksit, kuinka se toimisi, kerrothan minullekin.